Pomo: Et tee samalla panoksella töitä kuin H. Mielestäni sinulla on liikaa luppoaikaa ja voisit tehdä enemmänkin.

Minä: Teen paljonkin ekstraa, mutta siinä on sellainen optinen harha, joka estää sua sitä näkemästä. Ne ekstat mitä H tekee on suoraan sinun töistäsi pois. Minun tekemäni ekstrat eivät ole. Ne eivät tunnu sinun työtäsi keventävänä ja siksi sinusta tuntuu, etten tee samassa määrin.

P: No ei se nyt niin ole, ettenkö minä niitä näkisi...

M: Luettelin pitkän listan tekemiäni ekstrahommia.

Ja ikään kuin todistuksena edelliselle keskustelulle.

P: Sinuahan minun pitäisi tässä kehua, mutta en malta olla sanomatta kuinka hienosti L hoiti sen taannoisen asiakastilanteen.

M: Niin, meitä oli siinä kolme hoitamassa sitä tilannetta.

P: Haluaisin, että kaikki ottaisivat asiakastilanteet samalla tavalla hoidettavakseen kuin L.

M: Niin, siinä olin myös minä ja H ja me teimme luettelin työt.

P: Mutta se joustaminen mitä L osoitti ottamalla paineisessa tilanteessa vielä tällaisen hoidettavakseen, sitä minä odotan kaikilta.

M: Minäkin olin hoitamassa sitä tilannetta.

P: ...

P: Tämä työpaikka on vähän erilainen ja vaatii vähän enemmän. Siinä lehdessäkin oli miten meillä (60v. sitten!) työntekijät antoivat kaikkensa ja uhrautuivat tämän paikan puolesta.

Nykyään on onneksi työaikalaki, eikä kenelläkään ole velvollisuutta tehdä vapaaehtoistyötä työpaikallaan.

P: (Moittivaan sävyyn)  Kun sinä olet niin sanavalmis, että minä vasta mietin, kun sinulta jo tulee uutta tekstiä. Että miten joku voi ollakin noin sanavalmis.

Entä sitten...?

Lisäksi pomon mielestä työssämme voidaan soveltaa kaksinaismoralismia kunhan se tehdään "silleen mahdollisimman hienotunteisesti". ...voin tietyissä tilanteissa taipua kaksinaismoralismiin, mutta se on oma valintani, sitä ei toinen määrää. Nyt harrastan lähinnä kaksinaamaisuutta sillä keskustelussa olimme yhtä mieltä siitä miten jokainen työntekijä on firman käyntikortti, eikä omaa pesää saa liata esimerkiksi haukkumalla työpaikkaansa netissä. ...mutta eihän se haittaa kun teen tämän tällai hienotunteisesti...