Työmaani yksi hyvä puoli on historian käsinkosketeltavuus. Paikka jossa toimimme on pitkälti yli sata vuotta vanha ja se näkyy ja tuntuu joka puolella. On mukavaa kun työssään saa olla maalla, kun muutoin asustelen kerrostalolähiössä.
Tältä hyllyltä valitsin 20 lasipurnukkaa, jotka lainaan häihin tuikkualustoiksi. Häihin tulee paljon lapsia, joten tuli on suojattava hyvin, avonaiset tuikkualustat eivät olisi olleet hyvä vaihtoehto. Hylly oli täynnä Riihimäen Ilves-tölkkejä ja Karhulan Keittiötölkkejä litramerkintöineen, mutta ne jätin rauhaan (ovat aikas arvokkaita!). Valitsin purnukoita, joissa ei ollut mitään näkyvää tunnistetta tai leimaa. En halua niiden arvokkaiden purkkien kohdalla ottaa sitä riskiä että syystä tai toisesta minulla ei olisi palauttaa niitä yhtä montaa kuin lainasin. Valitsemieni tavallisten purkkien kohdalla tuskin joudun korvaamaan mahdollista hävikkiä.
Sitä historian havinaa toi myös bongaamani aitan telineillä ylösalaisin makaava taikinatiinu. Siinä oli vielä kuivunutta taikinaa, joten juuren tekeminen olisi mahdollista. Kuinkakohan vanhaa se mahtaa olla?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.