1268477831_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tähän päädyimme. Muutamaa kokeiltiin, mutta kaikki matkassa olleet olivat sitä mieltä, että tämä istui parhaiten. Puvun nauha vaihdetaan vielä vanhan roosan väriseksi.

Kävimme morsiustytön kanssa vielä kokeilemassa mullekin valmispukua, niitä kun nykyään on tarjolla myös norsukoossa. Eipä tuo sen ihqummalta tuntunut kuin oma, äidiltä saatu, äidin käyttämä hääpuku. Saman fiiliksen herättää kaikilla krumeluureilla varustettu piiitkälaahuksellinen valmispuku, kuin yksinkertaisen kaunis oma, tunnearvoa täynnä oleva puuvillapuku. Mutta oli helpottavaa saada kokeilla valmispukua, niin sai päästään pois jossittelun, siitä että olisiko valmispuku sittenkin jotenkin enemmän... vaikka mitä. Mutta ei ollut.

Ovat muuten ihanan sokeita nuo lapsukaiset. Morsiustytön kanssa pyörimme liikkeessä, etsien isojen tyttöjen valikoimaa. Sanoin hänelle, että täytyy löytää ne isot puvut. "Miksi?" No kun mä olen tällainen iso. "Miten niin?" Kun mä oon tällainen iso kokoinen, niin mä tarvin ison puvun. Vastaukseksi sain hämmentynyttä hiljaisuutta. Vielä ei edes koulumaailma ole onnistunut saamaan tätä tyttöstä havainnoimaan ihmisten kokoja tai sitten se on vain niin totaalisen yhdentekevä asia, että isokokoisen ihmisen ja isokokoisen puvun kausaalisuus ei hänen mielessään ole mikään kiveen kirjoitettu juttu.

 

EDIT 15.3.2010

Lisäsinpä muistoksi vielä pari kuvaa puvuista, joita myös kokeilimme. Vasemmanpuoleinen oli mielestämme vähän liikaa aikuisten puvun kaltainen, ei niinkään lapsen puku. Oikealla oleva oli erittäin kaunis ja pintamateriaali (pitsiä) muistutti oman pukuni pintakuvioitua kangasta, mutta puvun istuvuus oli erittäin huono. Se oli tarkoitettu pitkäselkäiselle lapselle... tai sitten vähän vanhemmalle lapselle, jolloin selkäosuus olisi sopivan pituinen, mutta samalla helman pituus olisi suhteessa lyhyempi. ...ja uskoisin, että tämä pikkuprinsessa arvostaa nimenomaan pitkää helmaa ;)

1268681883_img-d41d8cd98f00b204e9800998e