Yvp tarkoittaa mm. ylimääräistä (palkallista) vapaapäivää, mutta teininä yvp tarkoitti yleistä vi**tus päivää. Tänään on ollut jälkimmäinen yvp.

Tänään on ottanut päähän enimmäkseen raha. Yleensä en ole kateellinen rahasta, mutta tänään olen sitä ollut! Ärsyttää oma pienituloisuus; olen miettinyt mihinkä korkeapalkkaiseen työhön omat rahkeet riittäis. Ärsyttää lähipiirin suurituloisuus; siellä molemmat tulonhankkijat nauttivat suurta palkkaa ja siellä yksittäisen ihmisen palkka on yhtä suuri kuin mun ja sulhon palkat yhteensä. Ärsyttää seurata vierestä mihin siellä käytetään löysää rahaa ja samalla ärsyttää kun itse täytyy joka päivä anoa taivailta, että auto ei hajoaisi, pesukone ei hajoaisi, taloyhtiö ei keksisi kerätä ylimääräistä vastiketta syystä X, että mitään yllättävää ei sattuisi sillä budjetti ei sitä kestä. Tilillä on 102,63€ ja palkkapäivä kahden viikon päässä.

Ärsyttää miksi vastuusta ei makseta. Eihän ihmisellä voi olla suurempaa vastuuta kuin vastuu toisesta ihmisestä, toisen ihmisen hengestä. Siitä ei makseta kuin välttämätön paha, mutta per***llään istumisesta ja hiirennaputtelusta maksetaan tuplaten ja triplaten.

Äsyttää työkaverien jälkien siivoaminen. "Mä jätän tän tähän, jos sä satut sitä tartteen." ...no kun en tartte!!! Välittömästi lähdettyäsi korjasin sen pois, samoin kuin muutaman muunkin tavaran, kun sä et vaan viittiny laittaa tavaroita paikoilleen. Ärsyttää ihmisen passaaminen. Tehkää ite! ....tänään olen jälleen miettinyt sekä palkan, että oman jaksamisen vuoksi jotain toista alaa. En usko jääväni tältä sektorilta eläkkeelle. En jaksa olla aina antamassa, olla käytettävissä, passata, neuvoa, ohjata, kehottaa, kehua ja kannustaa. Kotioloissakin kaipaan tällä hetkellä kuuntelijaa, tai edes sitä, että mun ei tarttis kuunnella. Kaikkien ihmisten kaikki jutut ei ole aina niin kiinnostavia ja joskus tekis mieli tokaista vi**u kun ei mua kiinnosta sun jutut!

Suljen Skypen ja laitan kännyn äänettömälle. Just nyt en ole hyvää seuraa kenellekään.