Parvekkeellani asustaa kukkien lisäksi koko joukko pikkuisia otuksia.
Kukka on kirppislöytö. Lehmän voitin Tykkimäen narunvedosta.
Meissä kaikissa asuu pieni prinsessa :)
Pakollinen puutarhatonttu.
Tämä hiiri on kymmeniä vuosia vanha. Ensimmäistä kertaa muistan katselleeni sitä isäni vanhempien luona. Se makoili vihreäkuorisen muovisen mustavalkotelevision päällä. Sieltä se on kulkeutunut mun hoiviin ja historiansa vuoksi on täynnä tunnearvoa. Hiirun todellinen korkeus on noin 2cm.
Hän on ainoa, jolla on nimi. Hän on Siru. Siru sai nimensä tiputtuaan lattialle, jonka seurauksena kilpi halkesi. Onneksi liima on keksittty.
Tämä iloinen kaveri on ehdoton suosikkini! :)
Nämä rautaiset kaverit olen saanut parikymmentä vuotta sitten isäni edesmenneeltä työnantajalta. Hänellä oli metalliverstas ja töiden ohessa hän taiteili rautaeläimiä. Mielestäni hieno ominaisuus on koiran panta, joka on irtonainen ja heiluu ja kilkattaa koiran kaulassa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.