Askartelu on kivaa. Juuri siksi väsään 120 riisirasiaa parin minuutin käyttöä varten. Järjetöntähän se on, kun yksinkertaisin tapa olisi laittaa pussi riisiä kirkon oven pieleen ja jokainen ottaisi siitä kourallisen. Syynä on myös se, että jotekin koen, että tällainen askartelu nyt vain kuuluu häiden valmisteluun - kaikessa hulluudessaankin. Se on valmistautumista, suuren asian varovaista lähestymistä. Askarrellessa mieli pyörii kaikessa mitä liittyy naimisiinmenoon. Hääthän on vain se juhla. Pääsia siinä on avioliitto.

Rasiat ovat väriltään vanhaa roosaa. Ei, se ei ole meidän häiden teemaväri. Meillä ei sellaista ole. Kutsut ovat vaaleita ja ripaus (ainakin) keltaista (vähän vielä auki), riisirasiat vanhaa roosaa, karkkirasiat luonnonvalkoiset, koristeina ainakin pinkkejä sydämiä ja ehkä vielä jotain muutakin... Meidän häiden teema, jos sellainen on pakko olla, niin on hauskuus, huumori ja kierrätys. Juuri tänään sanoin sulholle, että meidän häissä uutta on vain hänen pukunsa ja tarjottava ruoka. Miltei kaikki muu on saatu tai ostettu käytettynä tai on lainassa. Riisirasioiden kartonki on uutta, mutta nauha on kirpparilöytö.

1258403238_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1258403255_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1258403308_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

24 done, only 96 to go :)