Paikkaan ei ole kylttiä eikä tienviittaa.
Sen olemassaolosta ei kieli mikään.
Löytääkseen sinne, paikka on vain tiedettävä.
Puomi ilmoittaa, että ollaan saapumassa erityiselle alueelle.
Tien päässä, metsän siimeksessä häämöttää portti.
426 ihmisen viimeinen taival on kulkenut tämän portin läpi.
426 erityisen ihmisen
Täällä, tällä pienellä metsäaukiolla heidän piinatut sielunsa saavat viimein levätä.
426 ihmissielua, kolmisenkymmentä kiveä. Moni lepää nimettömänä.
Suurin osa kivistä on vaatimattomia,
kuten heidänlaistensa viimeisestä leposijasta voisi odottaa.
Joukossa on jokunen näyttävämpi muistomerkki.
Mielen kestokyvyn rajat kun eivät riipu asemasta,
varallisuudesta
eikä titteleistä.
Tuonen lehto, öinen lehto,
siell' on hieno hietakehto.
Tuonen viita, rauhan viita!
kaukana on vaino, riita,
kaukana kavala maailma.
Tällä mielisairaalan entisellä hautausmaalla käynti, mielellään iltahämärässä, kuuluu tämän seudun nuorten aikuistumisriitteihin. Oman käyntini tein joskus yli kymmenen vuotta sitten. Mies ei ole täältä kotoisin, joten hän ei ollut paikasta tai riitistä kuullut. Niinpä päätimme tänään käydä siellä, kun oli vähän valoisampi päivä ja kun lumet olivat sulaneet, niin että hautakivet näkyivät ja että sinne ylipäätään pääsi kulkemaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.